Loppiaisen kirkkojuhlan aattona vietet\u00e4\u00e4n loppiaisen aattoa, jolla on my\u00f6s toinen, kansallinen nimi – Loppiaisen jouluaatto. Nyky\u00e4\u00e4n sen juhla on tulossa yh\u00e4 suositummaksi. Mit\u00e4 t\u00e4m\u00e4 loma tarkoittaa? Ja kuinka on oikein, kristinuskon perinteiden ja esi-isiens\u00e4 tapojen mukaisesti, ja yhdess\u00e4, innostuneesti ja hy\u00f6dyllisesti, viett\u00e4\u00e4 loppiaistaattoa?<\/p>\n
Loman historiasta<\/p>\n
Muinaisina aikoina Herran Jeesuksen Kristuksen kasteen juhla yhdistettiin Kristuksen syntym\u00e4n juhlaan. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 n\u00e4iden kahden juhlap\u00e4iv\u00e4n riiteiss\u00e4 ja sis\u00e4ll\u00f6ss\u00e4 on s\u00e4ilynyt monia yht\u00e4l\u00e4isyyksi\u00e4. Erityisesti sama loppiainen jouluaatto, loppiainen (tai ilta) "tuplaa" jouluaaton tai jouluaaton. Loppiaisen jouluaatto tulee n\u00e4hd\u00e4 varsinaisen Herran kasteen aattona.<\/p>\n
Loman henkinen merkitys ja rituaalit.<\/p>\n
Kasteen aatton p\u00e4\u00e4sis\u00e4lt\u00f6 koostuu luonnollisesti t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 vakiintuneesta paastosta. Hurskaan perinteen mukaan t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 ei sy\u00f6d\u00e4 mit\u00e4\u00e4n ennen kuin iltapalvelu p\u00e4\u00e4ttyy temppeleiss\u00e4 ja kunnes ensimm\u00e4inen t\u00e4hti ilmestyy. T\u00e4ss\u00e4 on j\u00e4lleen yht\u00e4l\u00e4isyys joulun kanssa, jossa t\u00e4llaista tapaa noudatetaan Betlehemin t\u00e4hden muistoksi, joka johti viisaat Jeesus-vauvan luo.<\/p>\n
Lis\u00e4ksi t\u00e4ss\u00e4 ei pit\u00e4isi n\u00e4hd\u00e4 jonkinlaista mekaanista tullin siirtymist\u00e4 juhlasta toiseen. Tosiasia on, ett\u00e4 kasteen ja joulun ykseys alun perin muinaisessa kristinuskossa tapahtui siit\u00e4 syyst\u00e4, ett\u00e4 molemmat tapahtumat ymm\u00e4rrettiin teofaniaksi (on hyvin tunnettua, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 sana toimii loppiaisen juhlan toisena nimen\u00e4 ).<\/p>\n
Kristillinen perinne todellakin ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 n\u00e4m\u00e4 kaksi tapahtumaa – joulun ja kasteen – jumalallisen, mystisen, transsendenttisen l\u00f6yt\u00e4misen\u00e4 sek\u00e4 Kristuksen el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ett\u00e4 jokaisen kristityn el\u00e4m\u00e4ss\u00e4, joka syntyy maailmaan ja vastaanottaa kasteen sakramentin, ja lis\u00e4ksi – jokaisen ihmisen el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 yleens\u00e4. Loppujen lopuksi jokaisen ihmisen ilmestyminen on kristinuskon n\u00e4k\u00f6kulmasta syvyydelt\u00e4\u00e4n selitt\u00e4m\u00e4t\u00f6n ihme ja suuri voitto. Sama ihme on ihmisen koko el\u00e4m\u00e4, varsinkin sen k\u00e4\u00e4nnekohdissa. T\u00e4llaisia \u200b\u200bhetki\u00e4 ovat monien kristittyjen viisaiden ja mentorien mukaan Jeesuksen kaste, joka Jordanin veteen upotuksen rituaalin kautta sai ylh\u00e4\u00e4lt\u00e4 ilmoituksen kohtalostaan, el\u00e4m\u00e4n kutsumuksestaan.<\/p>\n
Loppiaisen jouluaaton merkitys tulee n\u00e4hd\u00e4 siin\u00e4, ett\u00e4 ortodoksinen uskova voi valmistautua Jeesuksen Kristuksen kasteelle omistettuun juhlaan paastoamalla, erityisell\u00e4 henkil\u00f6kohtaisella ja temppelirukouksella sek\u00e4 pohdiskelemalla raamatullisia kertomuksia. Lis\u00e4ksi t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n paastolla on my\u00f6s toiminnallinen tarkoitus – erottaa joulujuhlat (jotka kest\u00e4v\u00e4t 7.-17.1.) seuraavasta itsen\u00e4isest\u00e4 kirkkojuhlasta, avata uusi kirkon rituaalien ja henkisten el\u00e4mysten kiertokulku.<\/p>\n
Loman tavat ja perinteet<\/p>\n
Mit\u00e4 tulee nimi "jouluaatto", se tulee sanasta "sochivo". T\u00e4m\u00e4 on rituaaliruoan nimi (toinen nimi on "kutia"), joka on ainoa, jota sy\u00f6d\u00e4\u00e4n t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4. Sochivo valmistetaan keitetyist\u00e4 viljoista (yleens\u00e4 riisist\u00e4 tai id\u00e4tyst\u00e4 vehn\u00e4st\u00e4), johon on sekoitettu hunajaa, unikonsiemeni\u00e4, p\u00e4hkin\u00f6it\u00e4 ja erilaisia \u200b\u200bkuivattuja hedelmi\u00e4. T\u00e4m\u00e4 ruokalaji on henkisen makeuden ja nautinnon symboli.<\/p>\n
Antiikista nykyp\u00e4iv\u00e4\u00e4n noudatetun perinteen mukaan loppiaisen jouluaattona uskovat menev\u00e4t iltapalvelukseen sy\u00f6m\u00e4tt\u00e4 sit\u00e4 ennen mit\u00e4\u00e4n. T\u00e4m\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n yhdyskuntaan pyh\u00e4n veden jumalanpalveluksen j\u00e4lkeen (kirkon kielell\u00e4 sit\u00e4 kutsutaan my\u00f6s Suureksi Agiasmaksi eli suureksi pyh\u00e4kk\u00f6ksi), joka vihit\u00e4\u00e4n ensimm\u00e4isen kerran uuteen vuoteen pyh\u00e4k\u00f6n lopulla. Jouluaaton jumalanpalvelus. Monet uskovat ker\u00e4\u00e4v\u00e4t t\u00e4t\u00e4 vett\u00e4 jokap\u00e4iv\u00e4iseen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n pulloihin ja purkkeihin kotona.<\/p>\n
Itse asiassa loppiaisen kylpemisen rituaali kuuluu my\u00f6s loppiaisen jouluaattoon. Loppiaisena y\u00f6n\u00e4, ts. Loppiaisena ne, jotka ovat erityisen kateellisia syv\u00e4n alkuper\u00e4isen antiikin tavoille, kylpev\u00e4t pyhitetyiss\u00e4 altaissa ja kylpyl\u00f6iss\u00e4. Jo pitk\u00e4\u00e4n on uskottu, ett\u00e4 kylpeminen t\u00e4n\u00e4 y\u00f6n\u00e4 uudistaa sielua ja antaa voimaa jatkaa matkaa eteenp\u00e4in.<\/p>\n